Ohi on!

Ensimmäinen lukukausi loppui osaltani tänään. (tervetuloa KAHDEN kuukauden vapaus!) No, huomenna pitäisi vielä mennä näyttäytymään yliopistolle (ensin Chrisin seminaariin ja sitten omalle kurssille), mutta viimeinen koe(tus) oli tänään. Tähän kokeeseen osasin jopa vastailla ihan mukavasti, todennäköisesti osittain jopa oikeita asioita. Paljon auttoi vertailevaa kulttuurintutkimusta opiskelevan kämppikseni Estherin luentomuistiinpanot parin vuoden takaa samalta kurssilta - melko lailla samoja asioita käsiteltiin myös tuolloin. Eilen opiskellessa mieltä ylensi myös sellainen huomio, etteivät omat luentomuistiinpanoni kaikista ennakko-olettamuksista huolimatta olleet täysin kelvottomat. Tänään marssin aamulla kokeeseen jopa ihan hyvillä mielin ja poistuinkin sieltä suhteellisen tyytyväisenä. Outoa, mutta totta.

Täysin päinvastaisen kokemuksen sain tosin tiistai-aamuna. Silloin tuli kyllä kylmää niskaan koko yliopisto-opiskelujen ajalta. Niin vaikeaa koetta en ole eläissäni tehnyt. Palauttamani paperi myös näytti siltä - muutamaa kohtaa lukuun ottamatta vastaukseni suorastaan säteilivät poissaolollaan. Koe sisälsi kolmisenkymmentä kysymystä, joista tosiaan pariin luulin tietäväni vastauksen. Koko koe oli silkkaa nippelitietoa. Olin kyllä lukenut mediahistoriaa kokeeseen, mutta noin tarkkaa ulkoa opettelua en uskaltanut odottaa. Olin kyllä jo etukäteen kuullut, että myös saksalaisilla opiskelijoilla on vaikeuksia kyseisen kokeen läpäisemisessä, joten totaalinen jyrääminen ei tuntunut niin kamalalta. Mutta silti. Tuli siinä vähän semmonen luuseri-fiilis.

Istuskelen tässä kämpillä ja mietin miten alkaisin käyttää vapaa-aikaani (=First world problem). Loppuviikosta pitää nähdä muutamia kavereita ja tiistaina suuntaammekin sitten Chrisin, Estherin ja Annan kanssa kohti Amsterdamia, josta siirrymme loppuviikolla Suomeen! Eli näin ensialkuun vapaa-ajan täyttäminen ei tunnu olevan kovinkaan vaikeaa. Kitaraahan voi soitella aina kun on tylsää (ja hei, Olympialaiset!!). Mutta meitsi pääsee pian taas OIKEAAN saunaan ja nauttimaan hetkeksi OIKEASTA talvesta. Wunderbar! Ja mikä tärkeintä - pääsen sivistämään kämppiksiäni ennen kuin on liian myöhäistä!! :D

P.S. Olin Chrisin ja parin muun vaihtarikaverin kanssa elokuvateatterissa katsomassa Super Bowlia. Elämäni ensimmäinen Super Bowl ja täytyy sanoa, että vaikken asiantuntija olekaan, niin ei hyvänen aika sentään kuinka heikkotasoista peliä olimme todistamassa. Denver Broncos oli aivan nolla. Chris-parka (ja kaikki muutkin parat jotka ovat kotoisin Coloradosta).